Syksyn ja talven pimeimpinä aikoina kotona vallitsee yleensä vähäinen valaistus, mutta kasveille tarvitaan enemmän valoa, jopa 1000 luksia päivässä, jotta ne voivat kukoistaa. Kasvivalot ajastimella voivat auttaa varmistamaan optimaalisen valaistuksen kasveille.
Lisävaloa on hyvä tarjota erityisesti lokakuusta helmikuuhun. Valontarve vaihtelee kasvilajin ja vuodenajan mukaan, ja siksi täyden spektrin kasvivalot ja päivänvalolamput voivat olla hyödyllisiä vaihtoehtoja.
Kasvivalot on parasta sijoittaa mahdollisimman lähelle kasveja, jotta niiden tehokkuus säilyy. On myös tärkeää seurata valon korkeutta ja etäisyyttä kasveista, jotta valon määrä ja kesto voidaan säätää oikein.
Kasvivalojen käytön yhteydessä on olennaista myös seurata kasvien kosteustasapainoa ja varmistaa, että ne saavat riittävästi vettä. Hyvällä huolenpidolla ja oikealla valaistuksella voit nauttia terveistä ja kauniista kasveista ympäri vuoden.
Kasvivalon teho, PPF kertoo kuinka paljon valoa kasvivalo voi tuottaa sekunnissa. Se mitataan umol/s -yksiköissä. Kaikki kasvivalot muuttavat sähköstä tulevia watteja valoksi (PAR eli photosynthetically active radiation), mutta jotkut tekevät sen tehokkaammin kuin toiset. Tätä tehokkuutta mitataan PPF:n avulla. Vaikka PPF:ää ei voi mitata kotona, se auttaa määrittämään tärkeän asian, nimittäin kasvivalon etäisyyden.
Voit myös saada käsityksen kasvivalosi tehokkuudesta tarkastelemalla sen PPF/W:tä tai PPE:tä, jos ne ovat merkitty tuotteen etikettiin.
Kasvivalon intensiteetti, PPFD (Photosynthetic Photon Flux Density) kertoo, kuinka voimakkaasti valo osuu kasvien lehvästöön neliömetriä kohti joka sekunti. Mitä lähempänä valoa on kasveja, sitä voimakkaampi on intensiteetti.
PPFD voidaan verrata sadettimen toimintaan: lähempänä ollessasi kastut voimakkaammin, kun taas kauempana tunnet vain hienoisen sumun.
Kasvivaloja markkinoidaan usein wattien perusteella, mutta tämä kertoo vain valaisimen käyttämän sähköenergian määrän, ei sitä kuinka paljon siitä saadaan hyödynnettyä valona. Korkeat watit eivät automaattisesti tarkoita sitä, että kasvivalaisin olisi tehokas, sillä kasvit eivät kasva sähköllä vaan valolla.
DLI (Päivittäinen valon kokonaismäärä) kuvaa valon energiamäärää, jonka kasvit saavat yhteensä päivän aikana. DLI vastaa kasvien päivittäisiä ravinteita ja vaikuttaa suoraan niiden kasvuun ja kehitykseen.
DLI lasketaan valon fotonien kokonaismääränä, jonka kasvi saa neliömetriä kohti päivän aikana, ja sitä mitataan yleensä yksiköissä Mol/m2/day. DLI:n määrä riippuu valonlähteen tehosta (PPF), valon intensiteetistä (PPFD) sekä valon käyttöajasta päivän aikana. Kasvivalon ollessa lähempänä kasveja ja pidempään päällä DLI yleensä kasvaa.
Suurpainenatrium-polttimot (SPNA/HPS), monimetallipolttimot (MH) ja keraamiset monimetallipolttimot (CMH).
Nämä valaisimet ovat erinomainen vaihtoehto erityisesti suurissa tiloissa, joissa on paljon kasveja ja halutaan rakentaa tuottava kasvihuone mahdollisimman pienillä kustannuksilla.
Kaasupurkauslamput toimivat siten, että niiden sisällä oleva kaasu ionisoituu sähköpurkauksen vaikutuksesta, mikä tuottaa valoa. Tämän prosessin ja siitä aiheutuvan infrapunasäteilyn vuoksi nämä lamput tuottavat paljon lämpöä, ja niiden käyttö edellyttää yleensä hyvää ilmanvaihtoa.
Jos kasvatat pienessä tilassa etkä halua panostaa tehokkaaseen ilmanvaihtoon, kannattaa harkita muita valaisinvaihtoehtoja.
SPNA-polttimot sopivat parhaiten kukintavaiheeseen. Suurpainenatrium ei ole paras lamppu kasvuvaiheeseen, sillä niiden spektrissä on yleensä hyvin vähän sinistä valoa, jolloin kasvit helposti venähtävät liikaa.
SPNA-polttimoiden heikkoutena on lyhyt elinkaari, niiden käyttöikä on noin 24 000h, mutta niiden teho alkaa kuitenkin hiipua jo huomattavasti aikaisemmin, jopa jo 5000 käyttötunnin jälkeen. SPNA-polttimot suositellaan vaihtamaan vähintään noin puolentoista vuoden käytön jälkeen.
SPNA-polttimoita on saatavilla single ended (SE) ja double ended (DE) versioina.
Single-ended sopii normaaliin E40-kantaan. Niiden etuna on alhaisempi hinta ja hyvä saatavuus. Niihin on myös hyvin saatavilla erilaisia virtalähteitä ja heijastimia.
Double ended on tuoreempaa teknologiaa, jossa on parempi valon laatu ja määrä. Double ended-polttimot ovat 25-30% tehokkaampia ja kestävät pidempään. nämä polttimot ja heijastimet ovat kuitenkin myös huomattavasti kalliimpia. Nämä vaativat toimiakseen digitaalisen virtalähteen ja niille erikseen suunnitellun heijastimen.
Monimetallilamput ovat normaaliin E40 kantaan sopivia kvartsilasista valmistettuja kaasupurkauslamppuja. Ne soveltuvat spektrinsä puolesta parhaiten kasvuvaiheeseen, sillä ne tuottavat paljon valoa sinisellä aallonpituusalueella.
Kaasupurkauslamppujen käyttämiseksi tarvitaan myös erillinen virtalähde, joka toimittaa lampulle tarvittavan korkeajännitteen sen käynnistämiseksi ja käyttämiseksi. Virtalähteitä on saatavilla erilaisia, kuten magneettiset, elektroniset ja digitaaliset virtalähteet.
Magneettiset virtalähteet ovat perinteisin ja edullisin vaihtoehto, mutta ne voivat olla painavia ja tuottaa paljon lämpöä.
Elektroniset virtalähteet ovat kevyempiä ja vähemmän lämpöä tuottavia kuin magneettiset, ja ne ovat yhteensopivia useimpien kaasupurkauslampujen kanssa.
Digitaaliset virtalähteet ovat tehokkaimpia, mutta myös kalleimpia, ja niissä on mikroprosessori, mikä mahdollistaa säädettävyyden ja monipuolisemman käytön.
On tärkeää varmistaa, että valittu virtalähde sopii käytettävän kaasupurkauslampun kanssa, sillä kaikki virtalähteet eivät ole yhteensopivia kaikkien lamppujen kanssa.
Kasvivalon etäisyys vaikuttaa kasvivalon käyttöaikaan, mikä puolestaan vaikuttaa sekä päivittäiseen valon kokonaismäärään (DLI) että kasvien kehityksellisiin muutoksiin, kuten kukintaan. Jokaisella kasvilla on optimaalinen valojakso, jota kutsutaan fotoperiodiksi, ja se joko edistää tai estää kukintaa. Pidemmät valojaksot (yli 12 tuntia) voivat aiheuttaa kukinnan joissakin kasveissa, kuten salaatti tai basilika, mikä ei aina ole toivottavaa. Toisaalta tietyt kasvit, kuten tomaatit, kosmos, orkideat saattavat vaatia tiettyjä valojaksoja kukinnan aloittamiseksi.
Päätettäessä, kuinka kauan kasvivaloa pidetään päällä, mieti näitä neljää tekijää: kasvin tarvitsema kokonaisvalon määrä (DLI), valon voimakkuus, jonka kasvi tarvitsee tai voi kestää (PPFD), optimaalinen kesto saavuttaaksesi halutun DLI:n kyseisellä PPFD:llä sekä mahdolliset valojaksovaatimukset kukinnan tai kukinnan estämisen suhteen.
Teoriassa kasvien ihanteellisen kasvuympäristön jäljittäminen on yksinkertaista, kunhan tiedetään kasvin tarvitsema päivän pituus ja asetetaan kasvivalon ajastin sen mukaisesti.
Kasvien luokittelun lisäksi kannattaa myös arvioida, onko niiden kukinta toivottavaa vai ei.
